LAHDEN TALOT PÄÄTTIKIN MAKSAA

Sunnuntai 22.1.2012 - Seppo Korhonen

Jokin aika sitten peräsin Lahden Taloja maksamaan asukkailleen Kuluttajariitalautakunnan päätöksen mukaiset korvaukset ja vastaamaan asiaa koskeviin kysymyksiini. Sanallista vastausta ei ole kuulunut, mutta viis siitä, koska saatettuani asian julkisuuteen kertoi yhtiö maksavansa kyseiset korvaukset. Tämänkin tapauksen valossa on aiheellista kysyä, että vaivaako yhtiön johtoa ammattitaidottomuus vai asennevamma, koska asioihin pitää usein hakea korjausta julkisuuden kautta.

Tapaus osoittaa, että asukkaiden kannattaa perätä oikeuksiaan ongelmissa, joita valitettavasti tuntuu riittävän. Ainakin kahdessa yhtiön kerrostalossa ovat asukkaat kärsineet home- ja sisäilmaongelmista sairastumiseen asti. Toinen taloista on julkisen metelin jälkeen menossa saneeraukseen, mutta toisessa ongelmat vain kärjistyvät kaupungin vuokra-asuntoyhtiön väheksyvän ja leväperäisen suhtautumisen vuoksi.

Asuinhuoneiston puutteellisuuteen liittyvissä ongelmissa yhtiön mahdollinen korvausvastuu alkaa raksuttamaan siitä hetkestä, kun vuokralainen on ilmoittanut siitä vuokranantajalle. Suullisesti tai puhelimitse tehty ilmoitus on myöhemmin vaikea näyttää toteen, joten se kannattaa tehdä kirjallisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Sama pätee asian keskinäiseen selvittelyyn jatkossa, jos ongelma ei poistu kohtuullisesssa ajassa. Kaikki asiaan liittyvät dokumentit ja kuitit aiheutuneista kustannukista on hyvä laittaa talteen vastaisuuden varalta. Päivittäisistä huoltomieheltä hoituvista remppatarpeista voi toki jatkossakin ilmoitella puhelimitse tai viesteillä.

Seppo Korhonen, asukasaktiivi                                                                                                                                   Lahti

VALE, EMÄVALE, PONSI

Torstai 5.1.2012 - Seppo Korhonen

Ponnella tarkoitetaan politiikassa jonkin päätöksen saatteeksi esitettyä ja hyväksyttyä toimintaohjetta. Toteutuessaan se olisikin monen asian kohdalla kelpo väline, mutta valitettavan usein sitä käytetään ainoastaan kyytipoikana, kun päättäjille syötetään karvaita päätöksiä. Nyt kunnallisvaalien lähestyessä on hyvä muistuttaa yhdestä tällaisesta tapauksesta. 

Lahden Talojen yritys- ja konsernijärjestelyt v. 2006 hyväksyessään kaupunginvaltuusto vakuutti ponnessaan ”turvaavansa vuokranmaksajien edut kaikissa tilanteissa”. Kun kyseisen ponnen esittäneillä on Lahden Talojen asioissa värisuora, on lupa odottaa, että he myös itse noudattavat sorvaamaansa pontta. Valitettavasti tämän kirjoituksen otsikko pitää Lahden Talojen kohdalla paikkansa. 

Parissa vuosikymmenessä on vuokralla-asujien peukaloruuvia kiristetty toinen toisensa perään. 1990-luvulla purettiin vuokrasääntely ja lakkautettiin asunto-oikeudet. Vuonna 2007 tilannetta paikattiin laajentamalla Kuluttajariitalautakunnan toimivaltaa asuinhuoneistojen vuokrausta koskeviin riita-asioihin, joista se voi antaa ratkaisusuosituksia. Valistuneet vuokranantajat ovat noudattaneet suhteellisen hyvin kuluttajariitalautakunnan päätöksiä. Yhden valitettavan poikkeuksen tässä suhteessa muodostaa Lahden kaupungin omistamat LahdenTalot. 

Tuotakoon tässä esille kaksi tapausta, joissa yhtiö on isännöitsijän suulla kieltäytynyt maksamasta lautakunnan suosittamia korvauksia. Ensimmäisessä tapauksessa hiiret olivat valtaamassa asuntoa ja ilmanvaihdon puutteiden vuoksi asunnon sisäilma oli huono. Koska asunto ei ollut vaadittavassa kunnossa, lautakunta suositti 16.9.2011, että vuokralaisilla on oikeus 1120 euron vuokranalennukseen.   

Toisessa tapauksessa asunnon liesi ei siihen edelliselle asukkaalle asennetun liesivahdin vuoksi toiminut normaalisti, eikä sillä voinut valmistaa ruokaa. Vasta lähes kahden vuoden viivyttelyn jälkeen lieden toimintaa rajoittava liesivahti poistettiin. Ongelmasta johtuen vuokralainen joutui tuon ajan ruokailemaan kodin ulkopuolella, tai turvautumaan mikroruokiin, mikä merkitsi elinkustannusten kohoamista. Lautakunta totesi 19.10.2011 suosituksena, että asia tulee hyvittää vuokralaiselle 1000 euron määräisellä vuokranalennuksella. 

Nämä edellä mainitut tapaukset herättävät kysymyksiä, joihin meillä vuokralaisilla on oikeus odottaa vastauksia kaupunginyhtiöiden ohjauksesta vastaavalta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmelta, Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelaiselta ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarkko Nissiseltä. 

Onko vuokra-asuntoyhtiön em. menettely kaupungin omistajapoliittisten linjausten- ja eettisten periaatteiden mukainen? Perustuuko vuokralaisten oikeusturvaa loukkaava menettely yhtiön toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen päätökseen, vai onko kyse yksittäisen isännöitsijän öykkäröinnistä? Mihin toimenpiteisiin ryhdytte em. vuokralaisten kokeman vääryyden oikaisemiseksi? 

Asian suhteen ei vielä ole tapahtunut mitään sellaista peruuttamatonta, etteikö sitä voisi korjata. Asia on toinen, jos olette päättäneet laittaa jatkossakin Kuluttajariitalautakunnan päätökset silppuriin. 

Salmen ja Jokelaisen vastauksilla on yhteiskunnallisesti laajempaakin merkitystä, sillä Salmi vaikuttaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoituksen toimialasta vastaavana johtajana ja Jokelainen valtakunnallisesti gryndereitä edustavan Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:n Asunnot –toimialan toisena puheenjohtajana. Ovatko heidän edustamansa raskaansarjan asuntopoliittiset vaikuttajat lähteneet kapinaan Kuluttajariitalautakuntaa vastaan? 

Seppo Korhonen, asukasaktiivi

Lahti

YHDEN LUUKUN LOUKKU

Torstai 27.10.2011 klo 13:06 - Seppo Korhonen, asukasaktiivi

Asunnon hankinnassa kannattaa olla tarkkana. Uuden omistusasunnon hankkija saattaa jäädä kahden asunnon loukkuun, jos menee hankkimaan uuden ja entinen on vielä myymättä. Vuokralainen puolestaan voi tätä nykyä joutua yhden luukun loukkuun, jos vuokranantaja tai välittäjä onnistuu ujuttamaan vuokrasopimukseen sitoumuksen vähintään vuoden asumisvelvoitteesta, vaikka lain mukaan vuokrasopimus on purettavissa yhden kuukauden irtisanomisajalla.

Lähestytäänpä asiaa tositarinan kautta, jonka päähenkilö on tässä yhteydessä Jaanaksi kutsuttu Helsingissä asunut nuori. Työtön Jaana maksoi yksiöstään 650 euron kuukausivuokraa. Pääkaupunkiseudun hintataso tietäen hän oli ahtaalla toimeentulonsa kanssa. Onnekseen Jaana kuitenkin sai töitä toiselta paikkakunnalta Uudeltamaalta. Edessä oleva muutto piti kustantaa kahden kuukauden vuokraa vastaavalla 1300 euron vuokravakuussäästöllä. Kuinkas sitten kävikään? Valtakunnallisesti toimiva vuokravälittäjä oli ujuttanut vuokrasopimukseen kohdan, jolla Jaana loukutettiin asuntoon vuoden asumisvelvoitteella. Vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä luvattu ”elämäntilanteen muutoksessa tapahtuva jousto” ei tositilanteessa pätenytkään ja niinpä vuokranantaja pidätti itselleen Jaanan tallentaman vuokravakuuden kokonaisuudessaan, koska vuoden asumisvelvoite ei ollut täyttynyt.   

Mikä ihmeen vuoden asumisvelvoite? Sitä sopii kysyä, sillä laki ei tällaista tunne. Käytäntö on vuokra-asuntovälittäjien, vuokranantajien ja rakennuttajien juonima ja junailema. Se on sisällytetty myös ”Hyvä vuokratapa” –ohjeisiin, jonka vuokralaisten ”etujärjestö” Vuokralaiset VKL on allekirjoittanut. Taustalla ovat siis vahvat toimijat, joilla on vuokralaisten järjestöä lukuunottamatta vahva edustus myös puolueettomaksi ja riippumattomaksi ratkaisuelimeksi itseään kutsuvassa Kuluttajariitalautakunnassa (KRL). Tämän tietäen en yhtään ihmettelle miksi se kolme vuotta sitten päätti em. tapauksen vuokranantajan ja välittäjän eduksi, eli Jaana tuomittiin maksajaksi.

Jaanan tavoin monet muutkin vuokralaiset ovat joutuneet vuokrakeinottelijoiden laista löytämän ”porsaanreiän” maksajiksi. Oletin, että kun Eduskunta on hataran lain säätänyt, sen valitsema oikeusasiamies ryhtyy hanakasti toimeen virheen korjaamiseksi. Etenkin, kun sen kotivuilta voidaan lukea, että oikeusasiamies valvoo lain noudattamista ja että hyvä hallinto sekä- perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kantelin Jaanan KRL:ssa saamasta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Turhaan.

Yllätys oli, että maan johtava lainvalvoja perusteli puuttumattomuuttaan etujärjestöjen Hyvä vuokratapa –ohjeilla, joista on nyt oikeusasiamiehen siunauksellakin tehty maan tapa. Vuokralain kanssa ristiriidassa olevaa käytäntöä hän ymmärsi seuraavasti: ”Totean, että laissa ei ole yksiselitteisesti säädetty sitä, mitä vuokrasopimuksen irtisanomisajan laskemisesta voidaan sopia. Näin ollen sen arvioiminen, onko ehto lainmukainen, edellyttää laintulkintaa. Lain tulkinnassa voidaan puolestaan useinkin perustellusti päätyä erilaisiin lopputuloksiin. ... Asian osaisilla on mahdollisuus viedä lautakunnassa päätetty riita-asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi.” Oikeusasiamies ei nähnyt tarpeelliseksi sanallakaan kommentoida sitä, että vuokralainen asetetaan vuoden asumisvelvoitteen aikana lainsuojattoman asemaan. Häntä ei nimittäin koske lainkaan edes määräaikaisen vuokrasopimuksen ehdot, jotka sallivat mm. sopimuksen purkamisen paikkakunnalta poismuuton johdosta.

KRL:n ja oikeusasiamiehen päätökset ovat käytännössä lähinnä kansalaisten vahingoksi koituvaa viivytystaistelua, sillä paineet vuokralain oikaisemiseen kasvavat. Siitä viestii ympäristöministeriön ylitarkastajan STT:lle viime kesäkuussa antama lausunto, jossa hän luonnehtii em. menettelyä ”sekasikiöksi”. Samassa yhteydessä KRL:n ylitarkastaja myötäilee edellistä toteamalla, että ”tilanne on epäselvä, kiistanalainen ja aiheuttaa ongelmia”. Eduskunnan on asiaan osallisena viipymättä korjattava oma mokansa ja tukittavat säätämänsä lain porsaanreiät.

VUOKRALAINEN, TUETKO KYYKYTTÄJIÄ!

Keskiviikko 13.4.2011 klo 19:54 - Seppo Korhonen, asukasaktiivi

Kuten tunnettua ihmisten poliittinen muisti on lyhyt ja tämän varaan monet ehdokkaat rakentavan vaalityönsä ja vastauksensa vaalikoneissa. Tavan kansalaiselle on haasteellista tai lähes mahdotonta muistaa ja tietää istuvien kansanedustajien menettelyä asioissa, joista he nyt vaalikentillä kantavat huolta. Kaipaisinkin seuraaviin vaaleihin sellaista vaalikonetta, joka vertailee valituksi tulleiden ehdokkaiden vaalilupauksia toimintaan ja äänestyskäyttäytymiseen eduskunnassa. Asioita seuranneena voin vakuuttaa, että ristiriita tekojen ja puheiden välillä on syvä. Valppautta äänestäjä, ettet tule höynäytetyksi.

Niille, ketkä uskovat oman äänestyspäätöksensä vaalikoneiden varaan, antaisin yhden vinkin. Käykääpä testaamassa ehdokkaita osoitteessa; www.asuntopoliittinenvaalikone.fi. Sanojen ja tekojen ristiriitaan viitaten on todettava, ettei sekään haista ehdokkaiden mahdollista vilppiä, mutta siinä on sentään nostettu esille oikeita asioita. Yllätyksekseni huomasin, että se sijoitti suosikkilistani neljännelle sijalle Lahden kaupunginvaltuustossa päättäjän asemassa olevan persujen eduskuntavaaliehdokkaan Rami Lehdon, joka kannatti valtuustossa päätöstä maksattaa vuokra-asukkailla kaupungin koko sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon. Aiemminhan asuntojen uustuotantoon on budjetoitu kaupungin budjettissa määräraha, mutta nyt sen kustantavat vuokrissaan kaupungin kymmenentuhatta vuokralaista!

Rami Lehdon lisäksi vuokralaisille vahingollista päätöstä tukivat valtuustossa seuraavat nyt eduskuntaan tyrkyllä olevat ehdokkaat; Ilkka Viljanen, Sari Niinistö, Timo Räihä, Sirkku Hildèn, Pekka Järvinen, Kaarina Suhonen, Mika Kari, Tuija Nurmi, Juha Rostedt, Marjo Loponen, Jouko Skinnari ja Antti Holopainen. Suurelle osalle heistä menettely oli varmasti tietoinen valinta, jotkut lienee osallistuneet vuokralaisten kyykyttämiseen ymmärtämättömyyttään.  

Vaikka tässä tapauksessa vaalikoneen uskottavuus hieman kärsi, suosittelen vierailua asuntopoliittisessa vaalikoneessa ja lausumaan oman kantasi vaaliuurnilla.

Seppo Korhonen, asukasaktiivi

Lahti

"OIKEA TIETO" OSOITTAUTUIKIN VÄÄRÄKSI

Sunnuntai 13.3.2011 klo 11:34 - Seppo Korhonen, asukasaktiivi

Vuosi sitten jätin poliisille tutkintapyynnön Lahden Asuntojen korjausrahan käytöstä yrityksen muuhun bisnekseen. Pian yhtiön asukashallitus hyväksyi pikkujoulussaan kannanoton missä meikäläinen asetettiin epäilyttävään valoon. Väitettiin että olen saanut yhtiön budjettitorilla ”oikeat tiedot”, jonka mukaan korjausrahan sijaan asuntojen uustuotantoa olisi rahoitettu mm. oman pääoman korkotuotolla. Tiedote julkaistiin ESS:ssa ja Uusi Lahti-lehdessä 9.12.2009. Koska asia on nyt saanut uuden käänteen ja ”oikeat tiedot” ovat osoittautuneet vääriksi, katson kohtuulliseksi että lehdet julkaisevat tämän minun vastineeni.

 

Tapahtumien kulku asiassa on ollut seuraavanlainen. Yhtiön hallitus päätti elokuussa 2008 sijoittaa omana pääomana 380 000 euroa korjauseuroiksi kutsuttuja korjausvarauksia Lanssikadun asuntojen uustuotantoon. Nostettuani kissan pöydälle tekemällä tutkitapyynnön asiasta, joutui yhtiön johto vuosi sitten joulukuussa, pari viikkoa em. tiedotteen julkaisun jälkeen, muuttamaan korjausrahapäätöstään. Korjausrahat palautettiin oikeaan käyttötarkoitukseen, eli Myllyojanpuiston II-vaiheen perusparannukseen. Kun aiemmin yhtiön johto kiisti jyrkästi korjausrahan käytön Lanssikadun hankkeeseen, selittää se nyt jälkikäteen pääomasijoituksen olleenkin lainaa. Saman selityksen antoi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n kehityspäällikkö poliisitutkinnan uusintakierroksella viime heinäkuussa. Tosiasia on, että jos olisin jättänyt asian hoidon yhtiön johdon ja sitä myötäilevän asukashallituksen varaan, olisi korjauseurot hautautuneet lopullisesti Lanssikadun monttuun.  

 

Vuokralaisten kannalta asiassa kävi loppujen lopuksi kuitenkin hyvin. Jos aihetta ei enää ilmene, voidaan asian julkinen käsittely puolestani päättää ja keskittyä uusien uhkien torjuntaan. Tällainen on mm. kaupungin päättäjien suunnitelma kaataa Lahden Konserttitalon miljoonavelat ja kymmeniä miljoonia kustantava remontti Lahden Talojen kautta vuokralla-asujien niskaan. Tämä tapahtunee pumppaamalla Lahden Asuntojen vuokratuottoja emoyhtiölle hallintopalvelujen hintaa ja katetuottoa korottamalla,  sekä kiskomalla omalle pääomalle nykyistäkin korkeampaa korkoa.

NATO-NARKOMAANIEN DIPLOMATIA TULEE KALLIIKSI

Sunnuntai 5.9.2010 klo 17:35 - Seppo Korhonen

Italian ”politiikan jeesus”, kuten Berlusconi on itseään kutsunut, on tunnettu maailmalla mitä omituisemmista tempauksista ja möläytyksistä. USA:n presidenttiä hän on luonnehtinut ”nuoreksi, komeaksi ja ruskettuneeksi”. Meidän suomalaisten omanarvontuntoa hän on loukannut haukkumalla sapuskojamme toteamalla, että ”olen ollut Suomessa ja joutunut sietämään suomalaista ruokaa, joten pystyn tekemään vertailuaja”. Tällaisella nälvimisdiplomatialla Berlusconi torpedoi varmana markkinoidun EU:n elintarvikeviraston Suomelta.

Osataan sitä Suomessakin. Nato-riippuvuutta poteva kokoomusministerien troikka on viimeaikoina kunnostautunut Venäjä, Venäjä, Venäjä –tölväisyillään. Kyseenalaistaessaan Venäjän suurvalta-aseman hekään tuskin kuvittelevat sillä horjuttavansa naapurimaan taloutta, sekä pyrkimystä heikentää USA:n hegemoniaa maailman poliisina ja haavetta useampinapaisesta maailmasta. Sitävastoin suomalaiselle teollisuudelle ja sen myötä tuunareille ”kukonpoikien” ulostulo voi tulla puutullien ja menetettyjen elintarvikekauppojen muodossa turhan kalliiksi.

Näiden Nato-narkomaanien diplomatian tarkoitusperät lienevät kuitenkin paljon ”uljaammat” kuin maamme kansallisten etujen ajaminen. Tämän ulkoministerimme vahvisti omalla tuhahduksellaan, että suomalaisessa keskustelussa on kaksi kiellettyä mustaa pistettä, Venäjä ja Nato. Tämä rinnastus kertoo sen, että kansalaisten Nato-kielteisyyteen tuskastuneet oikeistopoliitikot ovat harkitusti avanneet talvi- ja jatkosodan hengessä uuden rintaman taistelussa maamme Natottamisessa. Tähän suunnitelmaan sopivat hyvin myös miljardien asehankinnat ja asuntojen kaukolämpönä käytettävän maakaasun verotuksen viisinkertaistaminen. Natoriippuvuuteen perustuva stupid-kataisen uusi ulkopoliittinen linja tulee kansalaisille luvattoman kalliiksi.

VUOKRANKOROTUKSET KOTIKUTOISIA

Sunnuntai 3.1.2010 klo 7:39 - Seppo Korhonen

Asumiskustannusten nousu niin vuokra- kuin omistusasunnoissakin on tänä vuonna pitkälti kotikutoista, kaupungin omien toimien seurausta. Nostin asian esille Lahden Asuntojen budjettitorilla -09, jossa yksilöin korotuksen syitä ja nostin esille vaihtoehdon joilla vuokrankorotukset olisi kokonaan vältettävissä. Seuraavassa tiivistelmä aiheesta:

 

Kaupunginvaltuuston päätöksistä seuraavat korotuspaineet:

-          kiinteistöveron raju korotus; 42,8 %

-          Lahti Energialle asetetut ylisuuret tuottovaatimukset; 15 miljoona euroa/v

-          vuokra-asuntojen uustuotanto maksatetaan korkokeinottelua käyttäen vuokrissa

 

Lahden Talojen/Lahden Asuntojen vuokria ja muita asumiskustannuksia nostavat päätökset:

-          korjauseuron korottaminen, yhtenä perusteena asuntojen uustuotannon rahoittaminen

-          käyttökorvausten korottaminen; 16,7-25 %

-          aiemmin sijoitetulle omalle pääomalle vuokrissa maksatetun koron nostaminen 4 prosenttiin

 

Kymmenen tapaa torjua korotuspaineet:

1. Kaupungin ja Aran perimien korkojen alentaminen vastaamaan markkinakorkoa (1-2 %)

2. Kaupungin luovuttava energian ylisuurista tuottovaatimuksista

3. Kiinteistöveron korotukselle EI

4. Kaupungin rahoitettava jatkossakin budjettivaroista vuokra-asuntojen uustuotantoa

5. Käyttökorvausten korotus ainoastaan kiinteistöjen kustannusindeksillä (4,2 %)

6. Korjauseuron säilyttäminen ennallaan

7. Sähköenergian hankintakulujen alennus vuokriin

8. Asuinhuoneistojen korjaukset käyntiin purkamalla korjausrahastoa

9. Vuokra- ja korjausrahoja ei asuntojen uustuotantoon

10. Lahden Asuntoihin valittava jatkossa asukkaita edustava valvoja seuraamaan ja tarkastamaan yhtiön talouden ja hallinnon hoitoa (yhteishallintolaki 14§)

 

Edellä mainittujen toimien toteutuminen merkitsisi käytännössä asumiskustannusten alentumista ja pari toimenpidettä riittäisi torjumaan nousupaineet. Kysymys on tahdosta ja valinnoista.